Neuvola ja rokotukset kohilleen

Tänään oli ensimmäisten piikkien laittamiset ja iskä "joutui" aikaisin heräämään, kun telkusta tuli Suomi-Tsekki jääkiekko-ottelu ja juurikin oikealla hetkellä heräsin, kun maaleja alkoi Tsekin päähän sateleen, no yksi hyvä ja toinen vielä parempi.

Aapelilla on ollut pientä yskän poikasta, mutta ei se mitään oikeata ole. Neuvolaan päästiin ja ajoissa ja tietysti mitat otettiin 3kk ikäisenä pituutta oli 61cm ja painoa 5360g. Vuorossa oli rokotteiden antaminen ja yksi meni suunkautta ihan mallikkaasti, mutta kaksi muuta piikitettiin molempiin reisiin ja siitähän Aapeli ei oikein tykännyt.

Yskänpoikanen hieman paheni, joten sisälläkin on mukava näin talvella pitää pipoa päässä ja oikein villaista sellaista. Sanna-täti oli sen oikein kutonut ja Amerikasta Aapelille lähettänyt. Aapeli se mukavasti rattaissa sisälläkin nukkuu, vaikka hieman vaatii vaunujen hyssyttelyä. Nyt ei ole edes toppapuku päällä on vain body ja PIPO.. (Enhän ole edes ihmeissään, enhän?)

Illaksi sitten olikin jo ihan eri lukemat mittarissa, kuumeen ja yskänhän se sitten pukkasi ja mittarin tauluun lukemat 39.2 celsiusta tuli. On ne piikit vaan ärhäköitä, kun ei pieni mieskään terveenä pysyny, mutta jatkossa sitten on vastustuskykyä moniin tauteihin.

Kainuu vs Savo

Kotimatka alkoi koittamaan, mutta jostakin kumman syystä ei huvittanut nelostietä pitkin etelään ajella, kun oli kerta aikaa muitakin reittejä ajella. Päädyttiin pohtimisten jälkeen, että otamme suunnan kohti Kainuuta ja Kajaania, josta voimme sitten Siilinjärven kautta ajella kohti Lahtea.

Kajaanissa olikin kissoja parikin kappalettta, ja niitä hieman jännitti, että kukas pienipoika siellä oikein onkaan tulossa. Alpo-kissa oli melkein tuplakokoinen verrattuna pieneen hentoiseen Aapoon.

Seuraavana päivänä sitten hieman käytiin katselemassa Kajaanin kaupungin vilinää ja serkku poika Jarkkokin tuli lounastamaan vielä meidän kanssa. Hannan saldo oli uudet aurinkolasit ja r-collections housut. Molemmat olivat mustat :)

Sitten auto suunnattiin kohti Siilinjärveä, jossa oli taas lisää sukulaisia. Hannan kummi-täti sekä minun pikkuserkkuja. Tuloksena, kun pimeäkin tuli ja minä en jaksanut oikein ajella niin Simeonintielle sitten kahvittelujen jälkeen Hannan sukulaisilta. Siellä oli Kaisan ja Marin vanhemmat iloisena ottamassa meidät vastaan ja vielä lämmittivät meille saunankin. Kyllä oli mukava jutella Jussin ja Mervin kanssa pitkästä aikaa. Ehkä siitä poiki kipinä lähteä kesällä sukukokoukseenkin Kuhmon suuntaan. Kamarimusiikki ei ole meidän perheen juttu, mutta muutenhan se on mukavata tavata sukulaisia.

Simeonintieltä lähdettyeen tai itseasiassa tullessamme jo ajateltiin, että Aapon tiekin täältä löytyy ja niinhän se oli. Aapolla on Siilissä oma tiekin, kuten muillakin seitsemän veljesten pojilla. Kuopion torilla piti käydä ja saaristokaupungin asuntomessualueellakin piipahdettiin.



Lahteen tultiin keskiviikko iltana ja kuva on otettu sitten torstaina, jolloin taas tuli pikku"miehelle" viikko lisää. Reissu tuli päätökseen ja kaksiviikkoinen todellakin meni kylästellessä ja kelkkaillessa ja keksejä rohmuten.

Nyt onkin sitten perheen kesken sovittu, ettei ennen pääsiäistä osteta mitään herkkuja.

Ice Route to Hailuoto

Olin lukevinani peräti Hesarista, että Hailuotoon on tehty jo Jäätie, no sitä sitten oli tarkoitus lähteä koko konkkaronkalla katsomaan ja Hailuotoon Aapon ensimmäiselle saarireissulle merelle lähdettiiin. Tuuli myllyjä oli jo vissiin kuusi kappaletta Oulunsalon lauttarannassa ja jäätietä pitkin nähtiin Hailuoto-lautan tulevan vastaan omalla väylällään, kun eivät linja-autot ja maito-autot jäätietä pitkin saa ajaa. On kuitenkin lautalla siirrettävä raskaat kulkuneuvot.

Jäätiellä ei saanut ohitella, korkein nopeus oli 50km/h ja muutenkin välimatkaa toiseen autoon oli hyvä pitää reiluna, koska jään painuessa vesimassat liikkuvat jään alla omalla tavallaan.

http://sportstracker.nokia.com/nts/workoutdetail/index.do?id=2070627

Siinä on myös linkki, josta näkee missä se jäätie menee. Eli hieman sivussa laivaväylältä.

Hailuodossa oli sitten keli vain kokoajan parempi ja pilviä ei enään merellä oikein edes näkynyt. Usvaa oli pelloilla jonkin verran, eli se oli kuvaamisen arvoista.

Hailuodossa piipahdettiin hienossa Kievarissa vetämässä mahat täyteen poronkäristystä. Pirkko-Mummi ruuan jälkeen vielä poseerasi vanhalla potkurilla ladon vieressä.

Marjaniemessä käytiin katsomassa kuttereita ja sielläkin oli lisää tuulimyllyjä. Toimintaa siellä ei oikein ollut vaikka Hotellikin siellä oli, mutta avoinna vain kesäaikaan. Yhden yön olen nukkunutkin tollaisessa kutterissako, Meidän "Esterin" peräankkuri oli pettänyt yhtenä kesänä ja oli ollut aallonmurtajalla kylellään, eikä silloin ilta aikaan kannattanut mitään sille tehdä. Majakanvartijat auttoivat päästämällä Kutteriin meidät nukkumaan.

Marjaniemessä oleva majakka on oikein hyvässä kunnossa, mutta eihän sinnekään ollut mitään asiaa, kun oli kiinni.

Matkalla ikää tulee

Takaisin Ouluun päästiin sujuvasti Ranuan kautta ja Aapo oli tyytyväisenä takapenkillä kokomatkan. Ranuallakin käytiin pullaa syömässä ja kahvia juomassa, ja Aapolainen vain nukkui. Ouluun päästyään oli sitten jo perinteeksi tulleen kuvauksen vuoro. Eli oli Torstai ja Aapon viikkojuhlan aika. Ikää voi katsoa kuvasta.

Pirkko-mummulassa käytiin katsomassa maitopurkista tehtyjä jääkynttilä. Aika hienon näköisiä. Jotain uutta ainakin itselleni ja Aapolle. Ensimmäisen kerran Aapo sitten kääntyi mahalleenkin samaisena päivänä.

Iskä taas testaili, että joko lippis olisi sopiva Aapon päähän. nythän se näyttää jo aika hyvältä. Mutta vielä pitää muutama tuttipullollinen juopasta, että on sopiva.

Ruotsiin piti päästä

Viikonloppu katseltiin Oulua ja sukuloitiin (sukkuloitiin), kun oli aikaa kerrankin kunnolla. Mutta alkuviikosta alkoi Aapo haluta ulkomaille ja Ikeaan tutustumaan. Aurinko paisteli ja matka taittui autoillen mukavasti Aapollakin. Syötiin hyvin, että jaksetaan mennä kylään lisää syömään, kun suuntana oli Rovaniemen kautta Kemijärvelle iso-mummua katseleen.

Ikeasta sitten matkalukemista Aapo halusi ja Krokotiili kirja ostettiin. EI Aapokaan tajunnut, että sehän on ruotsiksi ja sitähän ei vanhemmatkaan kovin sujuvasti ymmärrä. No jos vaikka Aapo sen oppisi sitten paremmin.

Perillä Mummolassa sitten oltiin iltasella ja pimeätähän vielä on, vaikka lumihan valoistaa ja sitähän Kemijärvellä riittää.

Ja yöllä oli taas lisää tullut.

Iso mummi oli ostanut pojallemme oikein gollege puvun, kyllähän tänä talvena lämmintä vaatetta on pitänyt olla oikein kunnolla.