Muumi-teema, Aapo 2v

Joulu on kuukauden päästä ja valmisteluthan on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Samalla on tulossa Aapon synttärit, joten niihinkin sitten kaikenlaista pitää leipoa ja hyvähän se on pitää joulun alla piparkakku talkoot. Aapo oli ensimmäistä kertaa todella mukana leipomis hommissa ja taisi se saada yhden kuusen tehtyä, mutta sitten kun oli luvattu pikkupala piparkakkua maistaa taisi sekin kuusi mennä parempiin suihin. 

Saatiin myös idea, että tehdään Muumi-piparkakkutalo, joten siihenhän tarvittiin hieman paperia ja kynää, että pystyi suunnitelemaan talon seinät ja katot.

Piparkakku talkoot

"Mymmeliltä" puuttui tonttulakki ja kun Hanna puhui, että lasten tonttulakin ovat kalliita, niin päätin koittaa taas ompelutaitoja. Aapon tonttulakista otin muodot ja "mymmelin" lakista mitat, ja eikun kangasta ostamaan. Sitten kulkusetkin piti hankkia. Ompelukoneessa on omat haasteet, mutta kyllä se lakki sieltä syntyi ja voidaan pitää jouluna kokoporukka sopivia lakkeja päässä.

Ompelukone surisee ja lapsi murisee

Mymmelille hedelmiä Siilinjärveltä

Muumitalon osia menossa paistoon

 Kasausta, sokeri toimii ja polttaa

Mymmeli sieltä kurkkii ja Aapo ottaa maistiaisia

 Muumitalo valmistui ja kyllä on hieno.

Sitten on synttäreiden vuoro, Aapolle laulettiiin ja parit paketit sängyssä avattiin. Sitten siirrettiin muita avaamaan aamiaispöytään.

Muumiteema jatkui ja Muumikakkukin leivottiin.

 Muumikakku

Synttärit pidettiin ja olihan meillä vilskettä. Neljä nuorta tenavaa piti vauhtia yllä ja kaikilla oli mukavaa.

Kortit ja lahjat esillä, mitkä olivat tulleet synttäripäivään mennessä.

Seuraavana päivänä sitten vielä Aapon Turun kummien kanssa käytiin ulkoilemassa ja voidaan katsella myöhemmin, ettei sitä lunta marraskuun lopussa kovin paljoa ole. Sorsatkin olivat vielä kovasti odottamassa leipä palaa perhepuistossa.

Sorsia syöttämässä

Tähän mennessä on jo muitakin juttuja tapahtunut, nimi annettu "mymmelille" ja muutakin mukavaa meidän perheelle, mutta niistä tuonnempana..

Big Brother

Samalla kun meille syntyi pikkusisko niin Aapo sai hienon tittelin eli Isoveli. Tosiaan huomaa, kun muutamat mainitsematta jääköön, ovat maininneet, että siinä vaiheessa, kun vauva syntyy, tuntuu, isoveli aika isolta. ja on hienoa huomata, että näinhän siinä kävi, kymmenen kilon eron kyllä huomaa, kun kantelee molempia vuorostaan. Tämä kirjoitus on omistettu isovelille, kun aikaisempi tuli sitten vain Mymmelin tarinoita kuvatessa.

Perinteinen syksyinen lehtien kuvaus sessio

Tosiaan isovanhemmat ja tietty omat perheenjäsenet pääsivät sairaalaan katsomaan nuorta tulokasta, tietty isovanhemmille oli varattu ilta-ajasta parituntinen. Aapolla se taisi olla enemmän ihmeteltävää keinuhevosissa, mitä oli sairaalan synnytysosastolla. No kuitenkin piti hieman katsella myös vauvaa.

Pekka-ukki ja Mamu katsomassa

Iso-veli on ottanut todella mukavasti vauvan kotona vastaan ja ei ole ollenkaan harmissaan, kun vauva on aika paljon vienyt Aapon huomiota, mutta ollaanhan me kaikki oltu kotosalla nyt jo kohta kolme viikkoa, minkä isyysloma sallii näin aluksi. On ollut kyllä hienoa aikaa kokoperheellä touhuta vaikka ei välttämättä isompia hommia ollakaan saatu tehtyä.

Koko perhe kotosalla

Aapon kanssa on sitten keretty isyyslomalla kierrellä paikkoja ja touhuta ulkonakin ihan kiitettävästi.

Tori"polliisi"

Kariston alueelle avattiin Iso kauppakeskus mitä kutsutaan sitten Karismaksi, vaikka ei siellä Prismaa olekkaan, kun on Citymarket. Avajaisissa käytiin Aapon kanssa katselemassa Ihmisiä ja Antti Tuiskukin meille siellä lauleskeli, hyvä fiilis jäi ja olemme siellä muutaman kerran myöhemminkin käyneet.

Aapo fanittaa Antti Tuiskua

Talven tuloa kovasti odotetaan, ja kolalle on keksittävä töitä, kun ei ole lunta vielä oikein sadellut. Yhtenä aamuna oli, mutta ei keretty kolaa käyttään ja kiviä sitten ollaan lähinnä kolattu. Suksetkin hankittiin, että on sitten valmiina, kun lumet tulee sekä jääkiekkomailakin odottaa talven pelejä varten.

Lumikola käytössä

Puistoissa ollaan myös käyty, mitkä ovat parhaita paikkoja ikinä.

Puistosta löytyy kaikenlaista

Onhan se Aapo jo kovasti hoitanut vauvaa ja auttaa kovasti äitiä kun pitää jotain tuoda ja sylissäkin Mymmeli viihtyy hetken jos toisenkin.

Aapo ja pikku-sisko

Aikaisemmassa jutussa kirjoitin jo, että palapelin sain, mutta olihan se mahtava saada kakkuakin pöytään, ja vielä Aapon ja mymmelin koristelemana. Oli meinaa Mymmeli painanut jalankuvan suklaalla kakkuun ja Aapo käden kuvan, ja oikein hyvin oli onnistunut.

Hieno kakku

Isänpäivä lenkillä vielä käytiin rattaita työnteleen, ja Aapo kovasti haluaa niitä pukkailla. Tasasella se menee jo ihan hyvin, hieman pitää korjailla suunnassa, vaikkakin Aapo haluaisi itse ohjaillakin.

Palapeli ei ole paljoa edennyt, mutta onhan muuta saatu aikaan, nyt on Vaunuissakin paikka Aapolle istua, kun lapset lähtevät äidin kanssa ulkoilemaan. Eli Emmaljunga vaunuihin on mahdollista laittaa lisäistuin vauvan kopan päälle. Sellainen hommattiin kesällä jo isoveljeä varten.

Perheen semiluksus aikaa viettämään telkkarin ääreen, kun toinen lapsi nukkuu ja toinenkin on rauhallisesti äidin sylissä.

Kohtahan on Aapo jo kaksi vuotta, että eikun siitä sitten ensikerralla.. Ristiäisetkin ovat kohta, joten asiaa on tulossa, jos jotain erikoista lukijat kaipaatte niin kommentoikaa :)

Mymmeli

Hetkihän tässä on jo saatu nauttia pienokaisesta, joka tosiaan syntyi 3.11.11 klo 6:15 ja oikein reippaana heti alusta asti tapitti meitä onnellisia mukavasta yllätyksestä, että se oli tyttö. Ensimmäinen lapsi Aapo, kun syntyi niin pitihän sille olla joku kutsuma nimi ja sitä Murmeliksi kutsuttiin, no toisen kohdalla se sitten piti vaihtaa, kun eihän Murmeli enään tytölle sopinut, vaan siitä tuli meidän pikku Mymmeli.

Synnytys alkoi 9 päivää yliaikaisena ja Hanna sitkui kotona ihan viime hetkille asti eli kun sairaalaan päästiin, niin siinä lapsen syntymään meni aikaa 25 minuuttia, ei kerennyt Isä paljon ihmetellä sairaalan seiniä, kun Kätilöt hoputtivat synnytyssaliin ja kameraa käsiin etsimään. Ihan kaikkea vaiheita ei blogiin taida kannattaa laittaa, mutta syntymisen jälkeisiä kuvia mielellään. 

Isällä oli vielä ajatus aamuyöstä, että tässähän kerkiää vielä hyvin töihin, kun Mymmeli niin näppärästi syntyi, mutta kun hieman asiaa pohti niin ehkä se on niitä päiviä elämässä, että saa työt odottaa, ja niin saimme rauhassa viettää aamun ja päivän lapseen tutustuen.

Päksissä eli Päijät-Hämeen Keskussairaalassa on ylilääkäri määrännyt, isillekin kunnon aamupalat, että kiitos siitä hänelle.

Edellisenä iltana Hannalla sypistelee

Syntymän kunniaksi kunnon eväät :)

Mitat kaverilla olivat 3365g, 52,5cm, 9/9 pisteet

Tuore tapaus

Heti kun saatiin aamupalat syötyä niin päästiin yläkertaan synnyttäjien huoneeseen.

Isi ja Mymmeli

Aapoa tuli mamu hoitamaan ja hyvinhän heillä meni, vaikkakin Mamu oli siinä hässäkässä unohtanut puhelimen kotiin ja sai tiedon vasta vauvasta kymmene aikaan, kun kasilta muilla olin jo soitellut..

Aapon kanssa kun tultiin vauvaa katsomaan Aapo oli hoksannut lahjankin vauvelille tuoda ja mukava Kurpitsa Halloweenin aikaan oli oikein otollinen. Pekka-ukkikin oli sopivasti Etelä-Suomessa, joten hänkin pääsi vierailemaan vauva-osastolla sairaalassa.

Pienet varpaat

Vanhemmat ja nuorin lapsi

Kukkia tuli mukavasti

Työpaikaltakin sai kantaa tyttövauvalle kukkia

Perjantaina sitten vietettiin varpajaisia ja perinteisesti omissa varpajaisissa on paistettu kinkku ja vähän jouluruokia pöytään.

Onkohan kinkku jo kypsä

Laatikot pöytään

Kurpitsa kertoo mitä aikaa vuodesta eletään.

Lauantaina sitten oli jo kotiutumisen aika ja sairaalan edessä pöseeräämässä.

Kyyti oli ihan kotoisan oloinen, kun Askare-autolla tultiin kotiin, Pekka-ukki hoiti kuskin hommat.

Pasi-isän pinnasänky on saanut uuden kuosin, ja kyllähän se hennolle tyttövauvalle on ihan sopiva. Toivottavasti se uni tulee mukavasti.

Hanna koitti Aapon kanssa käyttää kantoliinaa, mutta se jäi aika vähälle, mutta nyt on sekin osoittautunut, parin viikon aika oikein loistokkaaksi, olen jopa itsekin sitä kerran käyttänyt ja oikein hyvin meni. Tietty varmaan auttas opetella sidonnat kunnolla, että olisi molemmille parempi.

Isänpäiväkin tässä meni ja Kun Isyyslomallakin vielä ollaan, niin Aapo ajatteli isälle keksiä jotain mukavaa, omaa hommaa, niin pienen 1500 palan palapelin, musta-valkosena antoi lahjaksi. No katsotaan, miten se etenee.. Huhhuh, sanon minä.

Aaponkin on ottanut Mymmelin oikein ilolla vastaan, eikä ole ainakaan tällä aikaa, kun kaikki on kotona niin ollut, mitenkään kärttyinen vauvasta, sen näkee miten sitten on kun ei ole Aapolle kokoaikaa kaveria leikkeihin. 

On se vaan jännää, että eka viikko meni Aapon kanssa touhutessa, niin Hanna sai keskittyä vauvaan, mutta nyt myöhemmin on koitettu jakaa tehtäviä vuorotellen, että Hannakin saa Aapon kaa touhuta, kun Mymmeli jo hyvin päivällä nukkuu ja viihtyy isänkin sylissä.