lauantai 30. heinäkuuta 2011

Mopolla, autolla ja junalla Oulussa

Oulussa meinattiin vielä viettää pari päivää, mutta kelien niin suosiessa, ei viittitty viettää päivää autossa, joten siirsimme lähtöämme aina perjantai aamuun. 

Esterin luona päästiin pariinkin otteeseen käymään ja olihan siellä myös Pera-setä. Sillähän on "mopo" kärpänen uudestaan puraissut ja hän on rakentanut vanhasta suskasta ihan nykyaikaisen oloisen ratapyörän. No konehan on vielä vanha, joten se henkii sitä seiskyt lukua. Ei saatu kuitenkaan mopoa tulille, mutta ensi kerralla sitten. Aapo villinä katteli mopoja, ja niistähän se on kovastikin kiinnostunut. Onhan hänellä jo omakin pikku-mopo.
Aapo fiilistelee Mopon vieressä

Pirkko-mummi oli saanut muutettua omaan asuntoon ja sitähän sitten myös käytiin katsomassa. Grillattiinkin siellä, Aapo tutki takapihalla marjapuskia ja olihan siellä sitten linnunpelätinkin paikallaan.

Linnunpelätin

Nallikarissahan pitää aina Oulun lomalla käydä ja siellä sitten yksi päiväkin vietettiin. Rannalla räpiköitiin ja Ranta veteen tehtiin vesikuoppia ja saatiinhan vähän taidettakin aikaan. Jos jaksaisi niin tostahan tulisi hyvä kuva blogin yläreunaan.

Veteen tehty Aapon nimi

Nallikarissakin tuli nälkä, joten meinattiin että käydään Eedenissä syömässä ja Aapo pääsee syönnin päälle rattaisiin nukkumaan ja me ottamaan aurinkoa. Toisin kävi, kun Potna-pekka oli juuri lähdössä rannalta Rotuaarille, eikun mukaan ja sitten Torille syömään.


Junalla Rotuaaria kohti

Mukavasti matka meni

Reitti meni mukavasti juurikin Pikisaaren läpi, jossa Hanna halusi käydä.


Junalla on hauska matkustaa

Sitten käveltiin takas keskusta mahat täynnä ruokaa ja Aapo sai hyvät päikkärit.

Hannan lapsuuden leikkipaikka

Kaverin pojalla 5v on hommattu crossimopo ja sitähä Aapo piti päästä testaamaan. Kuitenkin jäi vielä kylmätyypeiksi, kun ei oikein jalat yllä maahan. Onhan siinä vielä kolme vuotta kasvu aikaa.

Crossimopo

Oli niillä allaskin

Pelastusliivit oli vielä lainassa, joten sittenhän ne piti palauttaa ja oli myös suunniteltu syödä grilliherkkuja, joten niitä sitten laittamaan. Ruuan päälle vähän autolla ajelua ja uintia meressä. Pera ja Mummikin tulivat syömään, joten oli oikein leppoinen vika ilta Oulussa.

Aapo autoilee

Pera-setä ja meidän perhe

Loma oli loppumassa ja Pekka-ukki tuli myös Lahteen, josta hän jatkoi Tampereelle hakemaan asunto-autoa, jonka Italialaiset olivat vuokranneet ja jättäneet Tampereelle. Syötiin sitten Rapukauden avajaisten kunniaksi rapuja, kun nehän on syksyllä aivan loistava tapa viettää iltaa ja onhan niissä jotain syötävääkin.

Rapukekkerit

Viikonlopuksi vielä sitten etsimään mahtavaa mustikkapaikkaa ja viimeise sitten löytyikin. Ostimme jokaiselle poimurin ja noin pari sankkoa saatiin marjoja poimittua. Saatiin pakkanen täyteen mustikoita ja Hanna teki vielä kymmenen purkkia mustikkahilloa talven tarpeita ajatellen. Onhan niitä mukava syödä sitten. Nyt odottelemaan, että seuraavat marjat tai hedelmät kypsyy, että saataisiin lisää luonnonantimia kotiin.

Poimurin käyttäjä

Neljä viikkoa lomaa on vietetty ja kotona ei oikein keretty olemaan, mutta lomallahan pitää tehdä mitä haluaa, ja näin sen loman sitten parhaiten saa vietettyä. Oli kyllä mukava käydä ulkomailla ja sitten vielä kierrellä Suomeakin oikein ajankanssa. Nyt vain on jaksettava töissä ja kohtahan se jo koittaa seuraava "loma". 

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Perämereltä lappiin

Kelit olivat jälleen kovin kesäiset niin merellehän sitä oli päästävä, nimittäin Perämerelle. Aapo unohti lahjakkaasti pelastusliivit kotia, joten oli niitä sitten metsästettävä ennenkuin voitiin merelle lähteä. No hyvinhän ne löytyivät Eira-tädiltä. 
Mukaan matkaan otettiin tietysti perämeren muikkua eli Maivaa ja lohta. Tarkoituksen savustaminen ja loimuttaminen. Hietakariin sitten päiväksi ajettiin ja rantaräpiä tehtiin kalojen savustuessa. Meri matka kesti sen parituntia ja peräkannella oli mahtava loikoilla ja nauttia auringosta. 

Maivat savustumassa

Illan jo tullessa päätimme siirtyä suojasatamaan varmistaaksemme, että ei tuuli yllätä yöllä jos vaikka alkaakin tuulla. Joten otimme suunnan Huikkuun Hailuodon lauttarantaan, josta piti 6 euroa maksaa, mutta mukavahan se oli katsella lautan tuloa ja lähtöä.

Hailuoto-lautta

Yön jälkeen oli sitten suunta kohti Oulua, mutta Varjakkaan tultiin loimuttamaan lohta ja hieman marjoja poimimaan oli nimittäin herukat jo kypsyneet.

Esteri-vene

Kala loimusi hyvin ja hartaasti. Kerettiin paistaa makkarat niitä odotellessa, ja kerkesi yksi toinenkin veneporukka grillata nuotiolla.

Loimuamassa

Valmis loimulohi

Aapolle vielä kerkesin väsätä reissun aikana pienen "kaarna"-laivan, joten sitäkin hieman uiteltiin vedessä.

Kaarnalaiva

Siinäpä meri elämää kerrakseen ja sen jälkeen suuntasimme kohti Taivalkoskea ja kaverini Maken mökkiä. Maisemat taas vaihtuivat kivasti ja oli jo aika erämeininkiä kun saavuttiin perille. Kelit olivat vielä aika hellemäisiä, mutta mökkiä lähestyessä tuli rankkasade ja siihenhän ne helteet loppuivat. No onneksi vesisade loppui melkein heti, joten oli ihan mukavat kelit. Täälläkin olivat mustikat jo ihan kypsiä ja niitä oli paljon, kerättiin aina pikkuisen ja sitten syötiin, kun teki mieli.

On monena vuotena puhuttu Maken kanssa että mökille pitää päästä kesällä ja nyt se sitten toteutui, oi todella mahtavaa olla mökillä jossa puitteet ovat todellakin kohillaan. Saakohan se sen paljun seuraavaksi kesäksi mökille hankittua.

Mustikoita mökinpihassa

Päiväreissu tehtiin mökiltä Suurpetokeskukseen, joka on Kylmäluomalta 10 kilsaa Kuusamoon päin ja matkalla saatiin jopa kuvat Poroistakin.

Porot tiellä

Kuusamon-suurpetokeskus

Paikkaa oli kehuttu ja päästiin sitä sitten katsastamaan. Hinta oli 8 euroa henkilöltä ja kierroksen jälkeen oltiin kaikki tyytyväisiä, vaikka hintaa hieman kummasteltiin. Olihan kyseessä pienipaikka, jossa on vain muutama petoeläin. Karhu, Ilves, Poro ja Kettu olivat siellä mitä päästiin lähempää katsomaan. Susikin kuuluu petoihin, mutta niille eivät olleet lupia saaneet.

Kierrokselle lähdettiin hieman myöhässä, ja päästiin heti Karhuja katselemaan. Ihmetykseksi se reissu osottautuikin, kun Opas kertoili mitä mahtavimpia juttuja ja oli kuin kotieläimiä olisi ruokkinut, kun siellä aidan toisella puolella käyskenteli, kuin mikäkin Karhunkouluttaja. No Karhulle se antoi kädestä ja suusta ruokaa ja luottamus eläimiin oli täydellinen. Isoin Karhu oli 2,5m korkea ja painoi 400 kiloa. Ei olisi ihan viittinyt mennä karhua silittään.

Karhu hoitajan ruokittavana


Ilvekset aitauksessa.

Aapo Katsomassa Karhua

Reissu oli todellakin onnistunut. Mökille sitten kaloja savustamaan ja saunomaan sekä lettuja paistamaan.

Grillipaikka

Maken kanssa oli tarkoitus käydä hieman vetämässä uistinta, mutta isompi vene ei oikein ollut ajokuntoinen niin päätettiin sitten jättää reissu tekemättä.

Hannan ja Aapon kanssa käytiin pienemmällä veneellä katsomassa hienoa hiekkarantaa ja mukava matkahan siitäkin tuli. Aapo tykkäsi olla avoveneenkin kyydissä.

Veneilemässä

Hiekkarannalla käytiin katsomassa poroja.

Rantautuminen

Sunnuntaina oli sitten siivouksen ja pakkauksen aika. Suunta otettiin Kemijärven mummolaan, jossa myös Pirkko-mummi oli.
Aapo mustikkakiisseliä syömässä

Mummolassa on aina mukava jotain hommailla ja nurmikon leikkaustahan mummille oli mukava tehdä. Uimaankin päästiin pariin otteeseen ja vesi oli yllättävän lämmintä.
Käytiin myös koko porukan kanssa mummolan mökillä, minne on rakennettu tie. Tie on 3kilsaa pitkä ja olihan se aika möykkyinen, mutta perille päästiin ja poiskin. Syötiin Railin ja Sepon kanssa mahtava illallinen.

Ruohonleikkuussa

Käytiin katsastamassa "mahtava" hillapaikka. Tuloksena kaksi hillaa itsellä ja Pirkko-mummille ehkä seitsemän.

Hillasatoa


Liisa-mummi ja Aapo

Taas oli reissu tehty ja suunnattiin takaisin Ouluun, missä pidimme vähän niinkuin lomatukikohtaa.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Rippijuhlista asuntomessuille

Kreetan lomasta selvittyä ja vaatteet pestyä voitiin taas pakata kimpsut ja kampsut autoon tällä kerralla suuntaan Lappia ja sukulaisia kohti. Ensin kuitenkin päivän reissu Mäntsälään ja Eveliinan ( Hannan kummitytön) rippijuhliin. Tilaisuus kirkossa meni Aapon kanssa hyvin ja pääsihän ehtoollisleivänkin makuun. tilaisuus kesti totuttuun tapaan parituntia. :) Juhlat jatkuivat sitten heidän kotona ja pöytä oli täynnä hienoja ja hyvän makuisia kakkuja ja ruokia. Aapo viihtyi Aaron huoneessa leikkien mitä eriskummallisten lelujen kanssa. Osa oli todellakin vanhemmille lapsille tehtyjä, mutta hän seurasi tarkkaavaisena, kun Aaro niitä rakensi. Junarata ja laatikollinen Legoja saivat sitten meiltä uuden kodin. Aapo kovasti on niillä sitten kotonakin leikkinyt.

Veturimies heiluttaa

Maanantai aamuna sitten auto lastattuna ja suuntana Seinäjoen kautta Ouluun. Heti alkumatkasta poikkesimme Marko serkun mökille Hauholle kahvittelemaan ja katsomaan hienoa mökkipaikkaa. Millan kanssa Aapo sitten leikki siellä ja pääsivät myös mansikoita syömään verkon sisälle. Oli mansikka-aika vielä menossa, joten niitä myös kokoperheen voimin maisteltiin.

Mansikkapaikalla

Matka taittui leppoisasti ajellen pieniä teitä ja maisemia katsellen Virtojen ja Tuurin ohi aina Seinäjoelle asti, jossa jo Saimi-mummo odotti.

Kiikkumassa Iso-mummolassa

Yksi yö siellä oltiin ja seuraavaksi päiväksi oli tarkoitus käydä Kokkolan asuntomessuilla. Seinäjoella vielä pistäydyttiin katsomassa Hannan sukulaisten luona lampaita. Aapo pääsi niitä oikein lähietäisyydeltä syöttämäänkin.

Lampaan ruokintaa

Olin saanut liput töistä asuntomessuille niin oli mukava pistäytyä katsomassa mitä siellä olikaan saatu aikaiseksi.
Alueelle päästiin vasta kello 14, joten pahin ryysis oli jo ohi, joten rattaiden kanssa Aapon kanssa päästiin ilman tungosta katselemaan paikkoja ja taloja.

Kerrostalosta näkymä messu-alueesta

Mukava lasiseinä saunassa

Pienoiskaupunki yhden talon huoneessa.

Tapetti lastenhuoneeseen

Kaikenkaikkiaan oli hieno päivä messuilla, ja Kokkolassa käytiin vielä syömässä, ennenkuin matkattiin kohti Oulua. Iltahan se kerkesi tulla ennen kuin päästiin Ouluun, mutta eihän lomalla ole kiirusta mihinkään.

Eira-tädin luona pääsi Aapo imuroimaan.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Kilpikonnia ja oliivipuita

Perheemme pitää kilpikonnista, muttei kuitenkaan oikeata meinata hankkia. Kuultiin, että Plataniaksen lähellä olevalle joelle kesä-heinkuun iltoina on mahdollista nähdä, kun kilpikonnat tulevat munimaan munansa, joten niitähän piti lähteä katsomaan, no arvata saattaa, ettei niitä kuitenkaan näkynyt. 
Ranta oli sen verran kova, että rattaillakin jotenkuten päästiin etenemään hiukkasen joelle asti. 

Aallot ne vaan yllätti miehet.

Aurinkolaskeutumassa

Yhteiskuva vielä kilpikonna paikalla, taustalla joki ja kalastajia

Seuraavana aamuna Aapon kanssa lähdettiin aamupalan jälkeen käveleen vuoristoon ja katsomaan paikallisten asutusta. Sielläkin oli hotelleja, mutta muuten oli rennonpää meininki, kuin pääkadun varrella.

Aapon kanssa nähtiin oliivipuita, sitruunapuita, limepuita, ja muita puita.

Lime olivat melkein kypsymässä

Eräässä pikkukaupassa sitten matkan varrella oli hienoja kilpikonnia ja teki mieli ostaa, mutta kun sitä tavaraa on joka paikassa niin päätin jättää väliin. Ostimme kuitenkin Kreeta aiheisen ritsan, joten jotain tuliaisia Kreetaltakin.
Kilpikonnia

Päivällä sitten kävin katsomassa surffareita, ja aallot olivat sen verran isoja, että siellä ihan hyvin pystyi surffaamaan, mutta ei missään näkynyt vuokraaja, joten pääsin helpommalla, eikä tarvinnut lähteä räpeltämään veteen.
Melan avulla surffaamassa.

Parin kilsan päässä Plataniakseen oli pieni saari lähellä rantaa ja sinne sitten bussilla mentiin leikkimään ja snorklaamaan. Aallot olivat kovat, mutta pääsin käymään saaren rannassa ja siellä oli pieniä simpukoita aika paljon. Otin nopeasti muutaman taskuun ja jännitin, että pureekohan simpukoissa olevat ravut persuksille, no ei onneksi. Rantaan päästyään viidestä simpukasta neljässä oli pikkuravut.

Lapio tärkeä hiekkarannalla

Aapo Kreetalla

Viimeisenä iltana kävin hieman kuvaamassa hotellin altaita ja mahtava näköistä oli illallakin. Allas oli periaatteessa auki 9-22, mutta ei se niin tarkkaa ollut, itsekin aamulla kahdeksan aikaan kävin polskuttelemassa ja kympin jälkeen. Oli muuten mahtavaa, kun vesi oli altaassa tosi lämmintä.


Kooste tässä Aapon uimavideoista




Viimeisenä aamuna sitten kivuttiin kokoperheen voimin vielä ylemmäs, missä oli mahtavasti oliivipuita ja puissa kaskaita, ne pitivät hirveätä konserttia ja kun mentiin tarpeeksi lähelle puita niin ne lentelivät ties miten päin ja välillä oikein päällekin. Onneksi oli aurinkolasit päässä, niin ei ainakaan tarvinnut pelätä, että silmään lentävät.
Aapoa nauratti kyseinen toiminta.

Olivipuita katsomassa vuorilla


Uimassa meressä

Olivipuu ravintolassa oli tarkoitus käydä, ja niin sitten päästiin viimeisenä iltana sinne syömään. Hotelliikin oltiin saatu jatkoaikaa 18:30 asti, niin sen jälkeen kamat respaan ja syömään vielä kerran Kreetan lomalla. Bussin lähtö oli kasilta hotellin edesä ja koneen piti lähteä 11 aikaan Suomea kohti, no sotilaskenttä, kun oli niin sotakoneet määräsivät tahdin ja kone oli tunnin myöhässä aikataulusta.

Olivipuu ravintola täytti kaikki odotukset ja kruunasi loistavan loman mahtavine tunnelmineen. Palvelu oli todella mukavaa ja nopeaa.

Pitsaa syömässä

Perhepotretti, Olivipuussa


Bussissa matkalla kentälle

Lentokoneeseen päästyään Aapo oli tosi väsynyt ja nukkui jo kun odotettiin koneen lähtöä. Lopulta koneeseen päästyään heräsi hieman huutamaan, mutta kun saatiin turvavyöt isän syliin kiinni niin uudestaan nukahti syliin. Lentoemännällä oli ilouutinen isälle, kun ehdotti matkasänkyä Aapolle. Tuolien edess oli paikka sylilapselle, johon sai alle 12 kiloinen lapsi, mennä nukkumaan niin myös vanhemmat pystyivät hieman nukkumaan paremmin. puolessa tunnissa kerkesi jo käsi puutua aikalailla, kun Aapo nukkui isän sylissä.
Aapo ei herännyt, kun se siirrettiin sänkyyn ja niin ihanasti nukkui kokomatkan,

Koneessa Aapo sai nukkua

Helsinkin kentällä oltiin 4:33, joten muutaman tunnin kerkesi muutkin nukkua. Sitten tavaroiden odottamista, lentokenttä bussilla väärään parkkiin ajamista, ja matka Lahteen niin oltiin vasta seitsemältä kotona. Olihan siinä vaiheessa jo aika poikki ja parituntia lisää unta palloon, vaikka Aapoa ei enään nukuttanut, ja Hanna joutui olemaan hereillä.
Perjantai oli sitten vähän torkutuspäivä ja Hanna kävi neuvolassa, että miten se vauva siellä mahassa voi.

Sellainen oli meidän perheen ulkomaan matka ja todella onnistunut sellainen, kyllä voisin vaikka uudestaankin lähteä tollaiselle matkalle ja samaan kohteeseenkin. Oli puitteet lapsiperheelle niin hienot.

Nyt pari päivää ollaan oltu kotosalla pyykkiä pesten ja seuraavaa reissua suunnitellen.

Tosta voi taas lukea samaa juttua Hannan kirjoittamana, nyt hänen blogiinkin on mahdollista lisätä sähköposti, kun uusia juttuja tulee niin sähköpostilla siitä ilmoittaa.