Lomallahan on idea että saa nukkua pitkään. No meidän perheessä pitkään nukkuminen tarkoittaa yhdeksään asti ja Aapolle ehkä puoliyhdeksaan. No kuitenkin aamulla heräsin aikaisin, noin kuudelta ja päätin lähteä katsomaan miltä se auringon nousu näyttää. Menin shortsisille rantaan ja lähdin tallustaan itään päin jos aurinko nousee. Hetken aikaa kateltua, lähdin hakeen kameraa, kun sen olin hakenut ja pääsin rantaan, hoksasin, että voisihan sen puhelimenkin ja lakin hakea, että jos pikku lenkin tekisin. Rantaa pitkin ei oikein rattaiden kanssa päässyt ja sit kun Aapo on hereillä niin sen askeleet ovat vielä verkkaiset, ettei montaa sataa metriä päästä. Leikkipaikkoja, siis lapiolla tonkimista sitäkin useimmin.
Nyt olin yksin (muut vielä nukkuivat) ja tosiaan sports-trackkeri päälle ja matkaan.
Rantaa pitkin pari kilsaa juoksin ja kävelin, aurinko mahtavasti nousi ja lämpö myös.
Muutama muukin ihminen oli juoksemassa, enempi kylläkin sitten tuli juoksijoita vastaan, kun rannasta takaisin pääkadulle siirryin ja suuntasin takaisin hotellille päin. Harmikseni en ottanut kenkiä mukaan, joten piti sitten vähän varovaisemmin juosta tiellä pitkin.
Yllätys oli suuri, kun katselin näitä bensan hintoja aamulenkillä, ja en meinannut uskoa todeksi, mutta näin se vain oli, ei Suomessa ole vielä edes kallista bensaa, jos vertaa Kreikan saaristossa olevaan. Parikyt senttiä kovemmat hinnat ovat täällä.
Hotellin edessä odotti vielä lenkilta tultua todella väsynyt Kaskas, joita riitti saarella jokaisessa puussa ja hirveä sirkutus päällä.
kaskaita
Lenkiltä palattuaan, olivat unikeot juuri heräilemässä ja sittenhän oli hyvä sännätä aamupalalle ja bussipysäkille, josta bussi lähti kohti Haniaa. Bussit ovat Kreetan saarella todella hyvä kuntoisia ja ilmastointi pelaa hyvin. Matkaa Haniaan oli kahdeksan kilometriä, mikä taittui pienessä ruuhkassa noin 20 minuutissa. Rattaat on helppo, ottaa bussiin kun keskellä haitaribussia on rattaille hyvät tilat.
Haniaan päästyään oli jo tullut pienoinen nälkä ja sitten vain ensimmäiseen paikkaan, mistä sai gyros pita leipää, jossa oli porsaanliha kebabbia. Pieneen nälkään hyvä pikaruoka vaihtoehto näin paikalliseen tapaan.
Matkaoppaalta oltiin saatu vinkkinä, että lauantaina on markkinat yhdellä kadulla ja sinne sitten suuntasimme, matkalta löydettiin hyvä ostoskatu, josta sitten Siskon Taika-vauvalle löytyi syntymisen kunniaksi lahja ja isä osti muutamat paidat.
Matkalla löydettiin myös kauppahalli, missä Hanna kävi ja me miehet odottiin portaiden alla. Onhan noita kauppahalleja tullu nähtyä, joten ajattelin vain Aapon kanssa katsella kadulla tapahtuvaa vilinää ja mopojen päristelyä. Niitähän täällä riittää ja varmaan joka toisella ei ole kypärä päässä vaikka niin laki vaatisia.
Markkinoilla oli myytävänä tuoreita hedelmiä ja muuta sellaista. Ostimmekin nektariineja ja kirsikoita, Aapo oli tässä vaiheessa jo nukahtanut vaunuihin. Kirsikat olivat aivan mahtavan makuisia.
Satamaan päästyään oli jo kahvien vuoro ja näin kuumalla kelillä oli tietysti sopiva ottaa kahvi kylmänä, eli freddo espresso. Rantaa eteenpäin jatkettiin ja vastaan tuli sisään heittäjä, joka alkoi tarinoimaan merimatkasta ja snorkklauksesta. Näin sitten osallistuttiin pieneen tunnin mittaiseen merimatkaan ja hintakaan ei ollut kovin suolainen vaikka merivesi sitä onkin. 10 euroa maksoi ja hintaan kuului varttitunnin snorkklaus kahdeksan metrin syvyisessä kohdassa, jossa tosiaan näki pohjaan asti. Hieman harmitti, kun ei ollut sitä vedenalaista kameraa tullut hankittua, eikä tällekään matkalle sitä ihan vierestä löytynyt. ehdin siinä viidessä minuutissa, käydä sisään heittäjän pyörällä läheisessä marketissa, kameraakin kattomassa, mutta tuloksetta.
Hanian venetsialainen satama on täynnä vieri vieressä olevia ravintoloita, joihin reissun jälkeen päästiin tutustumaan. Kuumalla kelillä ei oikein ruokamaita, ja oli hyvä ottaa yksi menu puoliksi, joten Hannalle Kreikkalainen salaatti ja itselle mousakaa, Aapo oli tyytyväinen kun sai nakertaa leipää ja juoda mehua. Mehut ovat mahtavan makuisia täällä. Uudesta mauasta voisi suositella, banaanin makuista mehua. Oli muuten hyvää. Itse kylläkin taisin ottaa Kaljan tai viiniä ruokailun yhteydessä.
Laivamatkan aikana tosiaan päästiin hieman sukeltelemaan ja Aapokin päikkäreiltä heräsi.
Reissun jälkeen vanhan kaupungin kautta kauppaan ja siltä bussiasemalle, jossa bussi jo odotteli meitä. Tai siis sopivasti oli lähdössä.
Illalla taas sitten käytiin katsomassa Aapon kanssa auringon laskua ja olihan vaikuttavan näköinen taivas.
Reissun aikana ei tosiaan pilviä näkynyt kertaakaan ja sehän ei meitä haitannut.
Seuraavana päivänä sitten sain hankittua 10euroa maksavan "vesitiiviin" kameran 3metriin asti. No sukellus keskuksen emäntä sanoi, ettei niillä tee mitään, ja sen voin sanoa myös itsekin, kun kehitin kamerasta Cd:lle kuvat, 21 kuvaa ja ehkä kaksi onnistunutta, toinen korallista ja toinen pinnalta. No olihan sinne kameraan mennyt vettä, että ehkä kävin sitten syvemmällä kuin kolme metriä ja sen takia se oli vettä puolillaan. No muuten snorklaukset olivat mahtava kokemus ja ei harmita, kun oli ne mukana. Vesi oli kirkasta, vain yhtenä päivänä oli sen verran aaltoja, että vedenpohja oli hiekasta sekaisin, eikä siksi pohjaa näkynyt kunnolla.
Hannalla oli aikaa hoivata jalkapohjia, kun Aapo leikki rantavedessä.
Hetken aikaa pystyi Aapokin olemaan ilman uimapaitaa rannalla, mutta muuten oli rasvaa jokapaikassa ja uimapaita päällä, itsekin varmuuden vuoksi laitoin hartioihin rasvaa, ettei ne palaisi.
Oppaassa mainittiin, että olisi hyvä olla paita päällä, kun kylillä kävellään, mutta eihän sitä tahtonut muistaa, joka käänteessä. Ja shortsitkin olivat lyhentyneet uimashortseiksi. Se oli jännä, että merenrannassa taikka altaalla oli sellainen sopivan kuuma, mutta kun meni 50 metrin päähän merestä pääkadulle, niin sinne ei sitten se leuto tuuli enään auttanut, eli kaduilla oli päiväs aikaan sellainen seisovan kuumakeli, melkein kuin Kalifornian hiekka-aavikolla. No ei nyt ihan kuitenkaan, mutta mieleen sellainenkin siellä tuli.
Plataniaksen pääkadulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti