tiistai 26. heinäkuuta 2011

Perämereltä lappiin

Kelit olivat jälleen kovin kesäiset niin merellehän sitä oli päästävä, nimittäin Perämerelle. Aapo unohti lahjakkaasti pelastusliivit kotia, joten oli niitä sitten metsästettävä ennenkuin voitiin merelle lähteä. No hyvinhän ne löytyivät Eira-tädiltä. 
Mukaan matkaan otettiin tietysti perämeren muikkua eli Maivaa ja lohta. Tarkoituksen savustaminen ja loimuttaminen. Hietakariin sitten päiväksi ajettiin ja rantaräpiä tehtiin kalojen savustuessa. Meri matka kesti sen parituntia ja peräkannella oli mahtava loikoilla ja nauttia auringosta. 

Maivat savustumassa

Illan jo tullessa päätimme siirtyä suojasatamaan varmistaaksemme, että ei tuuli yllätä yöllä jos vaikka alkaakin tuulla. Joten otimme suunnan Huikkuun Hailuodon lauttarantaan, josta piti 6 euroa maksaa, mutta mukavahan se oli katsella lautan tuloa ja lähtöä.

Hailuoto-lautta

Yön jälkeen oli sitten suunta kohti Oulua, mutta Varjakkaan tultiin loimuttamaan lohta ja hieman marjoja poimimaan oli nimittäin herukat jo kypsyneet.

Esteri-vene

Kala loimusi hyvin ja hartaasti. Kerettiin paistaa makkarat niitä odotellessa, ja kerkesi yksi toinenkin veneporukka grillata nuotiolla.

Loimuamassa

Valmis loimulohi

Aapolle vielä kerkesin väsätä reissun aikana pienen "kaarna"-laivan, joten sitäkin hieman uiteltiin vedessä.

Kaarnalaiva

Siinäpä meri elämää kerrakseen ja sen jälkeen suuntasimme kohti Taivalkoskea ja kaverini Maken mökkiä. Maisemat taas vaihtuivat kivasti ja oli jo aika erämeininkiä kun saavuttiin perille. Kelit olivat vielä aika hellemäisiä, mutta mökkiä lähestyessä tuli rankkasade ja siihenhän ne helteet loppuivat. No onneksi vesisade loppui melkein heti, joten oli ihan mukavat kelit. Täälläkin olivat mustikat jo ihan kypsiä ja niitä oli paljon, kerättiin aina pikkuisen ja sitten syötiin, kun teki mieli.

On monena vuotena puhuttu Maken kanssa että mökille pitää päästä kesällä ja nyt se sitten toteutui, oi todella mahtavaa olla mökillä jossa puitteet ovat todellakin kohillaan. Saakohan se sen paljun seuraavaksi kesäksi mökille hankittua.

Mustikoita mökinpihassa

Päiväreissu tehtiin mökiltä Suurpetokeskukseen, joka on Kylmäluomalta 10 kilsaa Kuusamoon päin ja matkalla saatiin jopa kuvat Poroistakin.

Porot tiellä

Kuusamon-suurpetokeskus

Paikkaa oli kehuttu ja päästiin sitä sitten katsastamaan. Hinta oli 8 euroa henkilöltä ja kierroksen jälkeen oltiin kaikki tyytyväisiä, vaikka hintaa hieman kummasteltiin. Olihan kyseessä pienipaikka, jossa on vain muutama petoeläin. Karhu, Ilves, Poro ja Kettu olivat siellä mitä päästiin lähempää katsomaan. Susikin kuuluu petoihin, mutta niille eivät olleet lupia saaneet.

Kierrokselle lähdettiin hieman myöhässä, ja päästiin heti Karhuja katselemaan. Ihmetykseksi se reissu osottautuikin, kun Opas kertoili mitä mahtavimpia juttuja ja oli kuin kotieläimiä olisi ruokkinut, kun siellä aidan toisella puolella käyskenteli, kuin mikäkin Karhunkouluttaja. No Karhulle se antoi kädestä ja suusta ruokaa ja luottamus eläimiin oli täydellinen. Isoin Karhu oli 2,5m korkea ja painoi 400 kiloa. Ei olisi ihan viittinyt mennä karhua silittään.

Karhu hoitajan ruokittavana


Ilvekset aitauksessa.

Aapo Katsomassa Karhua

Reissu oli todellakin onnistunut. Mökille sitten kaloja savustamaan ja saunomaan sekä lettuja paistamaan.

Grillipaikka

Maken kanssa oli tarkoitus käydä hieman vetämässä uistinta, mutta isompi vene ei oikein ollut ajokuntoinen niin päätettiin sitten jättää reissu tekemättä.

Hannan ja Aapon kanssa käytiin pienemmällä veneellä katsomassa hienoa hiekkarantaa ja mukava matkahan siitäkin tuli. Aapo tykkäsi olla avoveneenkin kyydissä.

Veneilemässä

Hiekkarannalla käytiin katsomassa poroja.

Rantautuminen

Sunnuntaina oli sitten siivouksen ja pakkauksen aika. Suunta otettiin Kemijärven mummolaan, jossa myös Pirkko-mummi oli.
Aapo mustikkakiisseliä syömässä

Mummolassa on aina mukava jotain hommailla ja nurmikon leikkaustahan mummille oli mukava tehdä. Uimaankin päästiin pariin otteeseen ja vesi oli yllättävän lämmintä.
Käytiin myös koko porukan kanssa mummolan mökillä, minne on rakennettu tie. Tie on 3kilsaa pitkä ja olihan se aika möykkyinen, mutta perille päästiin ja poiskin. Syötiin Railin ja Sepon kanssa mahtava illallinen.

Ruohonleikkuussa

Käytiin katsastamassa "mahtava" hillapaikka. Tuloksena kaksi hillaa itsellä ja Pirkko-mummille ehkä seitsemän.

Hillasatoa


Liisa-mummi ja Aapo

Taas oli reissu tehty ja suunnattiin takaisin Ouluun, missä pidimme vähän niinkuin lomatukikohtaa.

Ei kommentteja: