Turkkuseen

Minulle sattui tänään aivan kummallinen juttu. Aloin normaalisti pikku päikkäreille kotona aamupalan jälkeen ja kolme tuntia myöhemmin heräsinkin Turussa Kata-kummin ja Eeron luota! Kuulin, että kummisetäni Jukka oli Kööpenhaminassa kongressissa esiintymässä, mutta siitä minä en tiedä enempää. Koko Eeron talon alakerta oli sellaista avointa tilaa, missä pystyi ryömimään ympäriinsä. Eero vaan juoksi niin kovaa ees sun taas että aina en pysynyt perässä enkä ehtinyt edes päätä kääntää oikeaan suuntaan. Minulla oli kova kiire maistella kaikkia Eeron leluja ja äidillä näytti olevan kova kiire nostella niitä ylös lattialta. Puukäärmettä tykkäsin kovasti kesyttää ja komentaa. Välillä huusin niin kovaa, että Eeron korviin sattui. Onneksi äiti oli ottanut minun kuulosuojaimet mukaan ja lainasi niitä Eerolle.

Minullahan oli viime viikolla maha vähän sekaisin enkä viitsinyt syödä muuta kuin äidinmaitoa. Nyt täällä oli niin paljon hommaa, että minulla alkoi maha kurnia ja ruoka maistua. Eeron pihalla kasvoi paljon marjoja, joita sai napostella suoraan pensaasta. Punaherukat ovat minun herkkua, vadelmista ja mesimarjoista en piittaa. Viinirypäleet eivät vielä olleet kypsiä. Ja kun minä söin niitä marjoja niin johan minulla mahakin toimi. Äiti kehui minua kovasti aina vaipanvaihdon yhteydessä. Usein äiti vaihtaa minulle kaikki vaatteet samalla kuin vaipan. Onhan se mukava saada puhdasta päälle. Minulla onkin paljon hienoja vaatteita, osa oikein Amerikasta asti.


Viinirypäleitä kasvamassa.

Illalla kävimme vielä kävelyllä katsomassa jättiläisen värikyniä ja sitten minua nukuttikin. Kotona olen tykännyt aika huonoa, kun vanhemmat ovat siirtäneet minut yksin sellaiseen häkkiin nukkumaan. Sanovat sitä ”Aapon omaksi pinnasängyksi”. Sitten vielä kertovat, että Pekka-ukki on sen isille tehnyt ja luettelevat, ketkä kaikki siinä ovat minua ennen nukkuneet. Pitäisi vissiin tehdä vaikutus minuun, mutta eipähän tee. Nyt en kuitenkaan jaksanut pistää hanttiin, kun äiti oli tehnyt minulle oman sängyn lattialle. Siitä äiti intoutui niin, että päätti lopettaa minulta ruokatarjoilun öisin. Mutta en minäkään nyt aivan kaikkea purematta niele. Useamman kerran yössä huutelen äitiä ja tarkistan, enkö voisi ihan pikku tömpsyt kuitenkin saada.

Aamulla on kyllä sitten aivan päivän paras hetki kun pääsen äidin viereen tankkaamaan. Turussakin heräsin keskiviikkona aikaisin. Olin juuri äidin kanssa pesulla, kun Kata ja Eero tulivat laulaen alakertaan. Äidillä oli nimipäivät ja Eero antoi äidille lahjaksi hyväntuoksuista marjavettä. (vaikka minusta äiti ei sellaisia tarvi, kun tuoksuu niin ihanasti maidolle!). Katan luona lauletaan muutenkin paljon. Laulettiin yhdessä tuttuja muskarilauluja ja vaikka mitä uusiakin. Ja välillä Kata soitti minun kanssa pianoa. Tykkään eniten äidin laulusta, mutta Kata-kummi osaa kyllä laulaa ihanalla äänellä.


Aamupalan jälkeen me hyppäsimme Eeron kanssa rattaisiin (molemmat omiin) ja sillä tavalla päästiin koko porukka ilmaiseksi bussilla kaupunkiin. Äiti kierteli sisustuskauppoja. Minä torkuin ja kävin kirjastossa Katan ja Eeron kanssa. Sitten me mentiin joenrannalle ravintolaan syömään. Minulla oli omat aprikoosit mukana, mutta sain myös maistaa savustettua siikaa. Kaikki kalat ovat minun herkkua. Mahat pullollaan lähdimme Samppalinnan maauimalaan. Eero se oli varsinainen vesiveijari. Äitikin kävi uimassa kun minä keinuin Katan kanssa. Sitten minäkin pääsin pulamaan ihanan lämpimään lastenaltaaseen! Uinnin päälle minua taas väsytti ja heräsin vasta kun äiti työnteli minua pitkin Aurajoen rantaa. Turussa on iso linna ja sen edessä bussipysäkki. Siitä me mentiin kotiin. Meillä oli Eeron kanssa niin hauskaa, että nauroin ääneen koko matkan.

Torstaina oli taas äidin nimipäivät. Isi soitti heti aamulla melko surkeana. Isi on saanut sen saman ripulitaudin, jota minä podin. Kyllä minulla kävi isiä sääliksi. Muistin, miten kipeä itse olin ja minulla oli sentään äiti koko ajan hoitamassa. Me lähdimme kuitenkin autolla Ruissaloon. Siellä äiti laittoi Katalta lainatun rinkan selkään ja minä pääsin siihen. Kylläpä kelpasi matkustaa. Sain katsella yläilmoista maisemia, välillä Kata laittoi mustikoita suuhun ja välillä söin äidin hiuksia. Vietimme koko päivän ihanilla kalliolla. Äiti ja Eero kirjoittivat liidulla kalliohin Aapon ja Eeron nimet.

Rinkkarepussa.

Kallio kirjoituksia.

Tulomatkalla kävimme vielä kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta se meni taas minulta vähän ohi nukkuessa. Eeron kotona on tosi iso terassi, jolla mahtuu vaikka tanssimaan. Ja kyllä se Eero tanssikin! Ja taas minua nauratti ihan kippurassa. Kun nukuimme vielä yhden yön niin meidän oli aika lähteä ajelemaan kotiin. Äiti on aina tosi tarkkana milloin on hyvä aika lähteä. Niin minulla sitten meni taas kaksi ja puoli tuntia nukkuessa ja heräsin, kun olimme kotona. Isi ei vielä ollut parantunut. Ja se oli kyllä onnenpotku minun kannaltani. Äidin oli tarkoitus lähteä lauantaina koko päiväksi ja vielä yöksikin polttareihin. Nyt tehtiinkin niin, että Mamu hoiti minua päivän ja äiti tuli illalla kotiin, niin kuin mielestäni kuuluukin!